Rintamamiestalon vintin ja katon remontti

Aloitus

Rempppa aloitettiin jo 2011, mutta kirjoittelin sen pääkohdat nyt ylös muistoksi remontista ja dokumentiksi kiinnostuille, jos vaikka omalle kohdalle sattuu samanlainen urakka. Kertomus on myös hyvä opetus millaisia ongelmia 60-80 lukujen välissä tehdyt ”korjaukset” ovat saattaneet saada aikaan. Ilman että rakenteita purkamalla voi nähdä mitään ongelmia. 2011 jälkeen on tehty myös verannan ja eteisen remontti, mutta niistä kirjoitan pääkohdat vähän myöhemmin.

Kaikki alkoi talvella 2011, kun ihmettelimme kuvan osoittamaa vanaa savupiipun kyljessä. Itse asiaa vähättelin, koska vintillä ei näkynyt mitään sekä mitään muita merkkejä kosteusvauriosta ei ollut. Päätimme kuitenkin, että teemme varmuuden vuoksi suuremman remontin koska halusimme myös hieman lisää huonekorkeutta.

Vertailimme eri firmojen hintoja urakasta. Valinta ei osunut edullisimpaan vaan valintaa vaikutti kokemukset, joita kuulimme vanhempieni vastaavasta projektista. Projektiin valittiin rekentajaksi  Prima Oy.

Se ”kuuluista” vana

Mitä haluttiin saavuttaa

Heti alussa asetettiin tiettyjä tavoitteita. Näitä ovat muun moassa a) Uusi (hyvin tuulettuva) katto b) Hengittävä rakenne ilman muovia !! c) Sähköjen uusiminen d) Ilmastointi koko taloon e) valmius vesikeskuslämmitykseen (yläkertaan)  sekä huonekorkeuden nosto. Se miten näihin päästiin selviää sitten jutussa myöhemmin.

Takahuoneen purku

Yläkerrassa oli uskomaton määrä tavaraa. Koska vintti oli jaettu kahteen osaan aloitimme purun taka huoneesta (väliovi suljettuna). Purkaminen kävi yllättävän nopeasti. Neljä henkilö oli purku porukussa ja yksi vastasi huollosta 🙂

Lautojen ja purun ja muun roskan määrä oli yllättävän suuri. Yksi jätelava ei olisi riittänyt ellemme olisi heti alussa päättäneet laittaa osaa laidoista kiertoon (=saunapuiksi). Ehdottomia varusteita oli suojapuku ja hengityssuojaimet, koska pölyn määrä oli melkonen. Kahden huoneen purkaminen kesti kolme päivää. Takahuoneen rakenne oli terve. Huoneessa oli käytetty eristeenä lähes kaikkialla purua (paitsi ohut kerros pinnassa johon oli laitettu ohut styrox kuvio kattolaatta).

Takahuoneen purkua

Etuhuoneen purku

Etuhuoneessa oli vielä yhä aika paljon tavaraa. Sen poistamisessa oli on työnsä. Samalla rakennettiin sulku avoimeen rappukäytävään, jotta pöly ei pääsisi vapaasti alakertaan. Purkaminen eteni nopeasti alkaen katosta. Kun päästiin pintaa syvemmälle materiaa valinnat alkoivat epäillyttää. Katossa oli yleisesti ottaen seuraava rakenne sisältä ulospäin: styrox koristelevy, kovalevy, alumiini folio (reikäinen), villa, toinen alumiini folia, 1 cm ”tuuletusrako”, kattolauta, huopakatto, rakennusmuovi ja peltikatto. Joissakin kohtiin oli myös villan sijasta purua, koska ilmeisesti villa oli jossain vaiheessa loppunut.

”Yllätys”

Ei tätä voine edes pitää yllätyksenä kun huomioi edellä kuvatun rakenteen. Voinee sanoa, että katosta oli lähes 80% lahonnut 1/5 ja tietyiltä alueilta niin pahasti, että kattotuoleistakin oli lahonnut jo puolet pois.

Seuraava kuva ovat etuhuoneen katosta.

Onni tässä onnettomuudessa oli, että vauriopaikka oli kahden muovin välissä uloin ja sisin, joten huoneilmaan ei ilmeisesti ainakaan suuremmassa määrin päässyt mitään haitallista. Ainakaan mainittavia hajuhaittoja ei nenään tullut. Kellon alla oleva vana oli ainoa, merkki kosteudesta. Vanan oli kuvitellut johtuneen siitä, että piipun päällä ei ollut hattua.

Koska kattotuoli oli muutenkin ajateltu purettavaksi, niin pilaantuneen katon purusta ei sinänsä tullut enempää kustannuksia. Jos remontti olisi ollut suunniteltu ja budjetoitu kevyemmäksi. Olisi näin pahan lahon löytyminen laittanut budjetin ja aikataulun uusiksi.

Löydökset

Perimätieto kertoi, että edellinen isäntä oli osallistunut asekätkentää. Sodan jälkeen pelättiin, että Venäläiset yrittävät rauhansopimuksesta huolimatta miehittää Suomen ja tämän takia kätkettiin aseita sissiarmeijaa varten enemmä tai vähemmän järjestäytyneesti.  Aseita ei vintin fylleistä löynyt, mutta muutamia sotilasaseiden ammuksia oli jäänyt väliohjan puruihin. Paukut siirtyivät henkilölle, jolla on luvat kunnossa. Voisihan noista ammuksissa tehdä (tyhjennettynä) jossain vaiheessa vaikka asekätkentätaulun yläkerran seinälle

Tietoa asekätkennästä

Ilmastointi

Ilmastoinnin suhteen oltiin alussa vähän kahden vaiheella. Parantaako painovoimasita ilmstointi vai tehdä remontin yhteydessä koneellinen ilmastoini. Aika nopeasti päädyttiin ilmastoinnin täydelliseen uusimiseen, kun todettiin yläkerrän puulattian kunto, niin ei jäänyt epäselväksi että sekin piti purkaa. Samalla tuli hyvä mahdollisuus vetää välipohjaan sähköjen, ilmastoinnin ja vesikeskulämmityksen putkistot.

Ilmastointi putkeksi valittiin Valloxin Blue Sky- malli, joka on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa asentaa (varsinkin amatööriltä) itse. Blue Sky muodostuu kahdesta ilmanjakolaatikosta, josta 70mm kaksikerroksiset muoviputket menevät suoraan venttiililiitoksille. Ilmanjakolaatikoissa on myös äänenvaimennuskerro. Silti laitoin vielä toisen äänenvaimentimen kanaviston ja ilmanvaihtokoneen väliin.

2012-09-28-075_1

Lisää tietoja Blue Sky- ilmastointi putkesta.

Itse ilmastointilaitteen valinta olikin sitten kimurantimpi juttu. Lämmön talteen otto kennolla (LTO- kenno) varustetut mallit maksoivat 800-2500 €, kun taas PILP (poistoilma lämpö pumppu) mallit maksoivat 5000-8000 €. Koska talossa ei vielä ole vesikeskuslämmitystä niin vettä tuloilman lämmitykseen käyttävät mallit eivät tulleet kysymykseen mikä vähensi vaihtoehtoja kauralliseen. Myös laitteiden hinnat olivat aika suolaisia. Talossa on siis suora sähkölämmitys ja ilmalömpöpumppu (ILP) jolla tuotetaan 2/3 talvikauden lämmöstä. Myös takkaa käytetään satunnaisesti talvela. Aika pitkän vertailun ja pähkimisen tuloksena PILP:si valittiin kotimaisen pienen valmistajan laite. MerAir 15C oli hinnaltaan ja omimaisuuksiltaa hyvä. Laitteessa oli kaikki toivotut ominaisuudeet eli ilmastointi, lämmön talteenotto, jäähdytys ja ILP:tä ja takalta tulevan lämpimän ilman kierrätys mahdollisus koko asuntoon. Nämä jäivät ennen lämmittämään pistemäisesti olohuonetta, kun talon toisessa ääripäässä piti pitää sähköpatteria päällä.

Tietoja MerAir PILP- laitteista

PILP, äänenvaimentimet ja ilmanjakolaatikot veivät toki aika paljon tilaa, mutta niille järjestettiin tila savupiipun ja lappeen välille. PILP- laitteita käyttäessä pitää kiinnittää huomiota ääneneristykseen, koska laitteesta lähtee enemmän ääntä kun perinteisestä LTO- kennolla varustetusta ilmanvaihtolaitteesta. Tuloimaputken lisäksi pitää myös eristää hyvin poistoilmaputki, koska ilma on siinä kylmempää, kun tavallisessa ilmanvaihtolaitteessa. Jos eristystä ei laiteta tämä voi aiheutaa ei toivottua kondensoitumista.

Sähköt, Internet, kaapeli TV ja valmius vesikeskuslämmitykselle

Sähköt vedettiin täysin uusiksi. Yläkerrassa oli muutenkin talon vanhimmat linjat, joka oli tehty metallipäälysteisestä johdosta. Kaikki linjat upotettiin ja asennukset tehtiin vetämällä putkiin yksittäiset ML- kaapelit. Putket olivat 20mm paksuisia. Myös Ethernetille, kaapeli- TV:lle savu ja liitetunnistimille tehtiin omat vedot uudelle sähköpääkeskukselta.

Uuden sähköpaakeskuksen, kaapeli TV:n ja kuidun tuomisesta on oma bloki- kirjoitus: http://bloki.musku.net/2012/01/26/marttilan-kuiduttaminen/

Vetojen määrässä säästettiin sillä, että katkaisimet toteutettiin langattomasti Z-wave tekniikalla. Valoja voidaan ohjata siis paikallisesti (Z-Wave katkaisimilla) ja www- sivuilta netin kautta. Ohjaukseen voi käyttää älypuhelinta, tablettia tai PC:tä.

Vaikka vesikeskuslämmityksen toteuttaminen jää siihen vaiheeseen, kun kellari remontoidaan. Laitettiin yläkertaa jo valmius vesikeskuslämmitykelle. Vetämällä valmiiksi suojaputket pattereille. Nykyiset öljytäytteiset  sähköpatterit on ajateltu siirrettävän siinä vaiheessa mökkikäyttöön.

Lattia uusiminen

Vanha lattia oli niin huonosti tehty, että sitä ei olisi saanut narisemattomaksi / tasaiseksi järkevällä työmäärällä. Purut lattian alla olivat vähän painuneita. Tilalle laitettiin selluvillaa, kun kaikki sähkö, ilma ja vesiputket oli asennettu. Tämän jälkeen laitettiin ilmansulkupaperi, joka teipattiin / liimattiin yhtenäiseksi seinien ja katon paperien kanssa. Lattian pintamateriaalia mietittiin monta kertaa. Mietinnöissä oli  lattialastulevy + laminaatti ja kovapuupinta. Valinnassa päädyttiin kuitenkin traditionaaliseen mänty lautalattiaan, jonka leveys on 120 mm. Pitkä käsiteltiin Osmon valkealla lattiavahalla.

Lattiaa

Seinät

Päätyseinät olivat itseasiassa ainoa mihin jäi vanhat seinät pystyy, koska uusi katto oli vähän eri korkeudessa, kun vanha piti yläosat rakentaa tiiviiksi, jotta saatiin yhtenäiset kotelot selluvilla puhallusta varten. Koteloiden rakentaminen oli melkoinen palapeli. Kotelot tehtiin 25 mm Runkoleijonalevystä. Levyn sahaaminen on aika mahdotonta millään manuaalisella vehkeellä. Sirkkelillä tehtiin suuremmat palat ja pieniä sahattiin, jopa jiirisahalla. Levyä koneella sahatessa pölyn määrä oli melkoinen. Polyuretaani osoittautui erinomaiseksi liimaksi, jolla Runkoleijonan (puukuitulevy) palat saatiin liimattua kotelon muotoon. Sivuseiniin laitettiin kattotuolien sivussa olevien pysty kannattiem taakse puukuitulevy, joka kiinnittettiin koolaukseen 40mm niiteillä sivu ullakolta päin (joka jää kylmäksi, koska on epäkäytännöllisen matala hyödynnettäväksi). Uloimmaksi laitettiin vielä laudat tueksi, jotka naulattiin 90mm nauloilla runkoon. Runkojen leveys oli n. 150mm, mutta niihin tehtiin veilä 50mm levennys jotta koteloon jäisi riittävästi tilaa eristeelle (n. 200mm).

Pinnat tehtiin sivuseiniltä ja yhdeltä päätyseinältä kipsilevyistä. Ajatus oli käyttää enemmäkin kipsilevyä mm. väliseiniin. Aika nopeasti totesin, että kipsilevy on yksi he…tin tuote, kun vanhojen rakenteiden koolijako suoruu on mitä on. Väliseinät ja yksi päätyseinä tehtiin 14mm x 90 mm mänty paneelista, jota oli kyllä huomattavasti helpompi ja mukavampi asentaa kun kipsilevy. Ehkä jopa nopeampaa, kun miettii kipisileyn kanssa tarvittavat saumaamiset ja hiomiset.

Eristeet

Eristeeksi valittiin selluvilla, jonka toimittaja oli Suomen Selluvilla- Eriste Oy. Tarjouksia pyydettiin myös Ekovillalta, sekä Termexiltä. Ekovillan tarjous oli lähellä Selluvillan hintoja, mutta Termex oli selkeästi kalliinpi. Puhallus tehtiin 18.6.2012 ja siinä meni n. 3 tuntia. Mitään muuta eristetta ei edes harkittu, kun oli nähty millaista tuhoa lasi/vuorivilla muovin kanssa oli aiheuttanut. Villan yläkertaan maksoivat n. 1100 €. Mukana hinnassa on sekä puhallettu villa, että päätykolmioiden koteloihin tulleet villanpalat.

Ulkokatto

Ulkotto purettiin siis kokonaan. Niin että vain päätykolmioiden puurunko jäi jäljelle (ulkopaneeli tai koolingit). Myös ikkunoiden paikat muutettiin ja toiseen päätyyn hankittiin yksi uusi ikkuna (vanhat pystyi kierrättämään), koska takaosa jaettiin kahteen osaan. Molemmat lapset saivat omat huoneen ja oman ikkunan.

Prima Oy teki kaikki runkotyöt. Kattotuolit laitettiin kurkihirren päälle. Näin ei tarvittu vaakatukia, jotka olivat vanhassa rakenteessa madaltaneet huoneita. Kattotuolien päälle tuli 25mm puukuitulevu ja rimat ristiin. Rimojen väliin tuli aluskate ja uloinpien rimojen päälle uusi peltikatto.

Huh huh...Aika avaraa _)

Sisäkatto

Kattotuolien alapuolelle tehtiin 50 koolaus, jolla saatiin selluvillalle lisää tilaa. Tämän jälkeen laitettiin ilmansulkupaperi. Koolinkeihin ruuvattiin sitten 22mm paksua valmiiksi pohjamaalattua ulkovuorilautaa. Rakenteeseen päädyttiin siksi, että ei haluttu turhaa tehdä useita pintakerroksia, jotka olisvat vähentäneet huonekorkeutta. Kurkihirren luota jätettiin pari lautaa laittamatta ja ilmansulkupaperiin tehtyjen viiltojen kautta koteloihin puhallettiin selluvilla. Tämän jälkeen puhallusaukot teipattiin hyvin kiinni ja paneeli jatkettiin kurkihirteen asti.

Suurin osa sähköputkista meni lattian kautta, mutta osa rasioidan linjoista meni myös seinissä ja valaistus / anturi- linjoja myös katossa.

Katon kotelin rakentamista verannan kohdalla. Tämä kuva 0n 2013 tehdystä verannan remontista, mutta rakenne on samanlainen, kuin yläkerrassa.

Kääks.. Ylhäältä kaikki näyttää korkeammalta ! Parven rungosta on apua katon tekemisessä.

Kuvassa valmista pintaa toisesta takahuoneesta. Puuta on käytetty, niin paljon kun mahdollista seinissä, lattiassa ja katossa. Pääsyseinä tehtiin kipsilevystä, mutta ovat lähes ainoita seiniä, jotak on tehyt kyseisestä materiaalista.

31303135303539363034333931393335362f3130313531323431363230363539333536

Kategoria(t): Tietoliikenne | Avainsanat: | 2 kommenttia

Kokous osuuskunnan perustamisesta 15.3.2014

HUOMIO !!

Blokissa olevat tiedot jäävät tähän arkistointimielessä, mutta kaikki aktivitiviteetti liittyen hankkeeseen jatkuu Osuuskunnan virallisilla sivuille.

https://helsinginvalokuidut.fi/

Kokouksen muistiinpanot

Ohessa muistiinpanot osuuskunnan perustamista käsitelleestä kokouksesta. Osuuskunnan nimi julkaistaan vasta, kun se on rekisteröity. Myös osuuskunnan sivut julkaistaa näillä näkumin kuukauden sisällä (huhtikuun lopulla). Kaikki tieto, jota olen tässä blokissa tallentanut tullaan siirtämään osuuskunnan sivuille ja ylläpitoa jatketaan siellä. Olet tervetullut osallistumaan osuuskunnan toimintaa.

Marttilan kylän valokuituhanke
tapaaminen

15.3.2014 kello 15-17, Partiotie 38

Osallistujat:
Matti (Partiotie)
Jukka (Nuolitie / FiberIT Oy)
Tuomas (Mottitie )
Ville (sihteeri/pj, Partiotie)
Jari (Viestitie)

1 Organisoituminen

Keskusteltiin osuuskunnan perustamisesta
– Todettiin jälleen, että useat seikat puoltavat muodollista
järjestäytymistä osuuskunnaksi jo näin hankkeen alkuvaiheessa,
mm. käytännön toimien takia ja sidosryhmäyhteistyön uskottavuuden
kannalta.
– Kaikki tämän tapaamisen osallistujat osallistuvat osuuskunnan
perustamiseen.
+ Todettiin, että perustajajäseniä olisi hyvä saada lisää, jotta
alkuvaiheen kustannukset saataisiin katettua, merkittävimpänä
osuuskunnan rekisteröintimaksu 380 euroa.
– Osuuskunnan säännöiksi on laadittu luonnos.
+ Säännöt laadittu suoraan Kymijoen Kyläkuidut -osuuskunnan sääntöjen
pohjalta, mahdollisimman pienin muutoksin.
+ Sääntöjen laatimiseen saamme arvokasta apua kylällä asuvalta
lakimieheltä.
+ Todettiin, että säännöissä hallituksen jäsenmäärän yläraja kannattaa
nostaa viidestä seitsemään henkilöön, jotta toiminnan vakiinnuttua
on mahdollista saada hallitukseen kylän joka osa-alueen edustus.
+ Todettiin, että sääntöihin ei lisätä pykälää ylimääräisten maksujen
perimisestä.
+ Todettiin, että sääntöjen laatimista voidaan jatkaa nykyisen
luonnoksen pohjalta.
– Osuuskunnan nimi
+ Todettiin, että nimen tulee olla selkeä, asiallinen ja neutraali.
+ Ehdotettiin useita eri nimivaihtoehtoja.
+ Valittiin nimivaihtoehdoiksi seuraavat:
1. (a)
2. (b)
3. (c)
+ Todettiin, että lisää nimiehdotuksia valitaan tarvittaessa
myöhemmin, jos osuuskunnan rekisteröinti nyt valituilla ei onnistu.

Päätökset ja toimenpiteet

1.1 Ville ja Matti hoitavat osuuskunnan perustamisen ja rekisteröinnin
valmistelua ja käytännön toimenpiteitä.
1.2 Ville korjaa sääntöluonnokseen hallituksen jäsenmäärän keskustellun
mukaiseksi ja toimittaa luonnoksen (tällä kertaa ehjänä)
kaikille osallistujille kommentoitavaksi.
1.3 KAIKKI tutustuvat sääntöluonnokseen ja kuittaavat Villelle oman
kantansa.
1.4 Ville pyytää kommenttikierroksen 1.3 jälkeen lakimiehen kommentit
sääntöihin ja perustamiskokouksen pöytäkirjaluonnokseen.
1.5 Ville tekee lakimiehen palautteen perusteella yhdessä sovittavat
muutokset sääntöluonnokseen.
1.6 Jukka kysyy lähinaapuriensa kiinnostuksesta liittyä osuuskuntaan
jo perustajina.

2 Jatkoselvitykset

Keskustelu
– Todettiin, että useat jatkotoimenpiteet edellyttävät käytännössä
osuuskunnan perustamista ja rekisteröitymistä.
– Verkon suunnittelun ja toteutuksen selvitykset
+ Todettiin, että Helsingin kaupungin rakennusvirastoon kannattaa
olla yhteydessä jo hyvin aikaisessa vaiheessa.
– Maansiirtotöiden ja kaapelireittien suunnittelun tunnustelu.
– Hankkeesta kaupungille suoraan tulevien hyötyjen esittely.
– Toimintamallin esittely; suunnitellaan kokonaisuutena ja
tehdään (lähes) valmiiksi kaikille, vaikka liittymän hankkiminen
onkin aina vapaaehtoista.
+ Todettiin, että Omakotiliitto voisi olla kiinnostunut saamaan
meidän kylän valokuituhankkeesta esimerkin uuden Huippunopea
laajakaista pientaloalueilla -oppaansa mukaisesta toteutuksesta.
+ Todettiin, että yhteistyötä kannattaa jatkaa myös ministeriöiden
kanssa.

Päätökset ja toimenpiteet

2.1 Jukka vastaa verkon suunnittelusta ja aloittaa käytännön
suunnittelun kun niihin on osuuskunnan perustamisen suhteen
edellytykset.
2.2 Jukka vastaa yhteydenpidosta hankkeen ulkoisiin sidosryhmiin
(Helsingin kaupunki, Omakotiliitto, ministeriöt, teleoperaattorit
ym.)

3 Viestintä

Keskustelu
– Todettiin, että kylän asukkaille pitää järjestää yhteinen tiedotus-
ja keskustelutilaisuus hankkeesta.
+ Ajankohtana mahdollisimman pian osuuskunnan perustamisen jälkeen.
+ Omakotiliiton opasta kannattaa höydyntää tiedotuksessa.
+ Tärkeää osoittaa, että hanke toimii avoimesti
– Kaupallisia operaattoreita ei suljeta pois, vaan niiden kiinnostus
ja mahdolliset suunnitelmat tarjota valokuituliittymät alueellamme
selvitetään.
– Verkko pidetään avoimena kaikille palveluntarjoajille.
+ Pystyttävä vastaamaan kysymykseen miten verkkoyhteyksien
ongelmatilanteet käytännössä tullaan hoitamaan.
+ (Aiemmissa keskusteluissa jo todettu myös, että asukkaille on
kerrottava selkeästi mitä hyötyä on valokuituliittymästä kotikäytössä
yleensä ja verkon omistamisesta osuuskuntana itse.)
– Todettiin, että hankkeelle tarvitaan nettisivusto.
+ Hankkeen oma extranet (asiakirjojen jakaminen)
+ Viestintä asukkaiden ja jäsenten kanssa
– Luottamuksen saavuttaminen
– Suunnitelmat, tiedotteet
– FAQ, ohjeet
– Palvelujen tilaukset, yleiset yhteydenotot
– Sivuston asettelun ja yleisen viestinnällisen toimivuuden
varmistamiseksi saataneen apua kylällä asuvilta alan
ammattilaisilta.

Päätökset ja toimenpiteet

3.1 Tuomas julkaisee blogissaan osuuskunnan perustamisen ja tämän
tapaamisen muistiinpanot.
3.2 Ville perustaa hankkeelle nettisivuston ja varaa nimiehdotusten
mukaiset verkkotunnukset.
3.3 Tiedotus ja keskustelutilaisuuden järjestämiseen palataan
viimeistään seuraavassa tapaamisessa.

4 Seuraava tapaaminen

Keskustelu

– (Seuraavan tapaamisen yhteydessä pidetään osuuskunnan perustava
kokous.)
– Ajankohta tulisi olla joko ennen 30.3. tai 16.4. jälkeen.

Päätökset ja toimenpiteet

(Ei päätetty mitään; sovittaneen jälleen sähköpostitse osuuskunnan
perustamisen ja muiden toimenpiteiden edistymisen mukaan.)

Kategoria(t): Tietoliikenne | 2 kommenttia

Kuitu koko Marttilaan

HUOMIO !!

Blokissa olevat tiedot jäävät tähän arkistointimielessä, mutta kaikki aktivitiviteetti liittyen hankkeeseen jatkuu Osuuskunnan virallisilla sivuille.

https://helsinginvalokuidut.fi/

Viimeksi kirjoittelin blokia aiheesta vuoden 20011-12  vaihteessa. En uskonut silloin, että aiheesta tulee mitään jatkoa. Kuitenkin tieto, että Mottitielle olin kuidun saanut alkoi kulkiea suusta suuhun ja nyt keväällä minuun otti yhteyttä Partiotilla asuva Ville. Hän oli myös lukenut Blokin Martilan kuiduttamisesta. Blokin nimi olisi tietenkin ollut osuvammin Mottitien kuiduttaminen, koska vain Mottitielle kuidut asennettiin. Joka tapauksessa päätettiin pitää aiheesta kokous. Ensimmäisessä Kylä- kuitua koskevassa kokouksessa oli viisi henkilöä. Asiantuntijana oi Jukka Laine Fiberit Oy:sta. Hän asuu itse myös kyllällä. Hänellä on pitkä kokemys verkkojen rakentamisesta sekä isompien operaattorien leivissä, että nyt itsenäisenä yrittäjänä.

Lomake

Päätimme että aloitamme selvityksen olisi kylällä kiinnostusta kuituun. Jos asut Helsingin Pitäjänmäellä Marttilan kylässä tai sen läheisyydessä, niin täytä ihmeessä alla oleva lomake, jos asia vähänkin kiinnostaa.

Jos kylällä olisi valokuitu, jonka sinä tulisit omistamaan osuuskunnan avulla olisi asuinalueellemme saatavilla 1500 € asennusmaksulla ja 15 €/kk ylläpitomaksulla niin, …

Miksi kuitu

Tässä muutamia ehdotuksia, ihan näin aluksi mitä minulle tuli mieleen verrattuna oman kotini nykytilanteeseen:

1.      Asunnon arvon ja asuinalueen arvostuksen nouseminen
2.      Valokuituliittymien omistus ja asioiden päätäntävalta olisi alueen ihmisillä (vertaa puhelinyhdistysten syntyminen ja nykyiset asunto-osakeyhtiöt)
3.      Mahdollisuus yhteishankintaan -> kustannussäästöt
4.      Mahdollisuus yksilölliseen valintaan -> itselle, perheelle ja yritykselle parhaiten sopivimmat palvelut
5.      Investointi nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen
6.      Huippunopea, laadukas sekä taatulla kapasiteetilla varustettu laajakaista
7.      Useamman laitteen sekä palvelun samanaikainen käyttö mahdollista ilman ongelmia ja heikentynyttä laatua
8.      Ihmisen valinnanvapauden lisääntyminen laajakaista ja TV-palveluissa
9.      Kiinteän verkon teleoperaattorin vaihto ja samanaikainen käyttö mahdollista
10.   Lisää laadukkaita TV-palveluvaihtoehtoja alueen koteihin
11.   Voidaan luopua osasta nykyisistä kiinteistä ja mobiililaajakaista liittymistä sekä antenniverkon maksu-TV-palveluista -> kustannussäästöt
12.   Varautuminen kiinteän verkon monopoli liittymien ja mobiilidataliittymien hinnankorotuksiin -> kustannussäästöt
13.   Kaikilla mobiilidataliittymillä on aina parasta ennen päivä -> verkon kapasiteetti ja palvelun laatu laskee aina ajan myötä
14.   Kilpailun ja valinnanvapauden tuomat kustannussäästöt lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä
15.   Tasavertaisuutta asuin muodosta ja paikasta riippumatta
16.   Oman valokuituverkon hyödyntäminen tulevaisuudessa muuhunkin kuin pelkästään laajakaista ja TV-palveluihin

Kokouksen 28.2.2014 pöytäkirja

Marttilan kylän valokuituhanke
tapaaminen 28.2.2014 kello 18-20, Partiotie 26 as. 1

Osallistujat:
Jukka / Viestitie
Matti / Partiotie
Jukka / Nuolitie
Tuomas / Mottitie
Minna / Partiotie
Ville / Partiotie
Jari / Viestitie

Tapaamisen tavoite oli keskustella mahdollisuuksista järjestää
Marttilan kylän (Helsinki, Pitäjänmäki) pientaloille huippunopeat
ja vakaasti toimivat laajakaistayhteydet, kerrostaloasunnoissa
yleistyneeseen tapaan.

Nykytilanteesta todettiin seuraavaa:

– Alueella on saatavilla vanhoissa puhelinverkon kuparikaapeleissa
toimivia ADSL- ja loppuvuodesta 2013 alkaen myös VDSL-siirtotekniikkaan
perustuvia laajakaistaliittymiä sekä langattomiin mobiiliverkkoihin
perustuvia 3G- ja 4G-liittymiä.
– ADSL- ja VDSL-liittymien nopeuksissa ja toimintavarmuudessa on
suuria eroja jopa alueen sisällä.
– (Partiotie 26 as. 1:ssä on VDSL2-liittymä, ”Saunalahti
Huoneistokaista 50M”.  Saatavuudesta muualle alueella ei ole tietoa.)
– Mobiililiittymien kuuluvuus ja siten myös nopeus ja erityisesti
toimintavarmuus myös vaihtelee.

– Alueen puhelinverkon kuparikaapelit omistaa Elisa.

– Alueen (tai ainakin Partiotien, Viestitien ja ilmeisesti Korsutienkin)
kuparikaapelit on uusittu sähköverkon saneerausten yhteydessä noin
vuonna 2007.

– Mottitiellä kuparikaapelit korvattiin valokuidulla vastaavassa
saneerauksessa noin vuonna 2009.  Kuidun omistaa Elisa.  Liittymismaksu
on normaalisti 1850 euroa, saneerauksen yhteydessä liittymän sai noin
900 eurolla.  Lähes kaikki Mottitien asukkaat ostivat tuolloin
liittymän, vaikka eivät edes tienneet että liittymisen jälkeen 14 kk
käyttö oli maksutonta ja siten liittyminen tuli heille käytännössä
ilmaiseksi.
– Jälkikäteen liittymisestä Elisa veloittaa nyt 1850 euroa ja
ilmeisesti kuukausilaskutuskin alkaa heti liittymisestä.
– Lisätietoja Mottitien valokuituyhteyksistä Tuomas Levoniemen
blogissa: http://bloki.musku.net/2012/01/26/marttilan-kuiduttaminen/

– Kaupalliset operaattorit keskittyvät rakentamaan huippunopeita
valokuitutekniikkaan perustuvia liittymiä vain kohteisiin, joista saa
nopeasti paljon asiakkaita; vähintään 20 asunnon taloyhtiöille on
tarjolla valokuituyhteyden käyttöönotto jopa ilmaiseksi ja
liittymistarjouksena 1,5 vuoden maksuton käyttö.

Keskustelussa valokuituverkkoliittymien totettamisesta nousi esiin
seuraavia asioita:

– Maaseudulla valokuituverkkoja on jo kymmenen vuoden ajan rakennettu
sitä varten perustettujen alueellisten osuuskuntien toimesta.

– Valtio tukee laajakaistayhteyksien kehittämistä kotitalouksille, ja
viime aikoina ministeriöissä on huomattu myös että taajamien
pientaloalueiden jääminen tämän kehityksen suhteen katveeseen on
yleistyvä ongelma.
– Omakotiliitto on ollut mukana LVM:n työryhmässä, joka valmistelee
nyt opasta pientalojen liittämisestä valokuituverkkoon.

– Valokuituverkkojen kehityshankkeille voi olla mahdollista saada
taloudellistakin tukea.

– Suurimmaksi haasteeksi valokuituverkon toteuttamiselle arvioitiin
kaapeloinnin asennuksen edellyttämien maansiirtotöiden kustannusten
pitäminen kohtuullisina.
– Maansiirtotöiden osuus kustannuksista lienee noin 60-80 % hankkeen
toteutuksen kokonaiskustannuksista.
– Kustannussäästöjä kannattaa tavoitella järkevällä ja huolellisella
suunnittelulla sekä etsimällä vaihtoehtoja katujen asfaltin rikkomiselle
ja hankalasti hyödynnettävien vanhojen kaapelireittien käytölle.

– Valokuituverkkojen rakentamisessa erityisesti materiaalin eli kaapelin
ja sen oheistarvikkeiden osuus kustannuksista on hyvin pieni.  Verkon
joustavan käytön mahdollistamiseksi tulevaisuudessa voi harkita jopa
kuuden kuidun vientiä jokaiseen taloon.

– Kerrostalo- ja rivitaloasunnoissa rakennusmääräykset edellyttävät
nykyään valokuitujen asentamista jokaisesta asunnosta talojakamoon.
Toteutuksen käytännöt ovat vakiintuneet ja tuttuja eri toimijoille.
Pientaloalueen valokuituverkottaminen voidaan kuvailla suoraan n.s.
virtuaalisen kerrostalon mallilla, jossa pientalo on virtuaalinen
kerrostaloasunto ja kylän aluejakamo on virtuaalinen talojakamo.

– Pientalojen valokuituverkon liittymät Internet-operaattorien
verkkoihin sekä myöhemmin mahdollisesti muihin valokuitutekniikkaa
hyödyntäviin palveluihin voidaan toteuttaa esimerkiksi lähialueen
kerrostalojen kautta.  Kaupallisten operaattorien
asiakasliityntäpisteitä on kylän ympäristössä tiettävästi useita
lyhyiden matkojen päässä.

– Hanketta ajamaan kannattaisi perustaa osuuskunta.  Hyötyjä on useita,
ja osakkaan taloudellinen riski voidaan pitää alkuvaiheessa varsin pienenä.
– Muodollinen organisaatio on sidosryhmien näkökulmasta uskottavampi
kuin yksittäiset henkilöt värväämässä naapureitaan ovelta ovelle
kiertämällä, mikä onkin jo todettu melko vaikeaksi käytännössä.

– Marttilan kylän valokuituverkon rakentaminen osuuskuntana voi johtaa
jopa siihenkin, että jokin nykyisistä kaupallisista operaattoreista
herää kiireellä laajentamaan oman valokuituverkkonsa alueelle,
varmistaakseen verkkoyhteyksien käytännön monopoliaseman itselleen taas
hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

– Valokuituverkon käyttöiät ovat luokkaa 25 vuotta tai enemmänkin.

Jatkoa

Laittakaa tätä sivua eteenpäin, jos tiedätte henkilöitä joita asia saattaisi kiinnostaa. Seuraava kokous pidetään n. kahden viikon päästä. Kokouksesta ilmoitetaan tällä sivulla sekä kaikille palautelomakkeen täyttäneillä lähtee asiasta tieto s-postilla.

Mitä seuraavaksi tapahtuu, niin näen kaksi vaihteohtoa. Saamme jonkin operaattorin rakentamaan kuidun tai perustamme osuuskunnan joka alkaa ajaa kuitu asiaa kylällä. Yhden operaattorin mallilla olemme tietenkin seuraavat 50+ vuotta yhden operaattorin monopolin armoille, jos taas omistamme kuidun itse voimme kilpailuttaa operaattorin samaan tyyliin kun suuri kerrostalo tai jokainen kiinteistö voi ottaa internet ja ”kaapeliTV”- palvelunsa miltä operaattorilta tahansa.

Julkaistu Omakotiliiton opas: HUIPPUNOPEA LAAJAKAISTA PIENTALOALUEILLA

Lisää voi lukea omokotiiliton sivuilta tämän linkin takaa: http://www.omakotiliitto.fi/hyvatietaa/laajakaistaopas

Kuituopas

Kategoria(t): Tietoliikenne | Kommentoi

Marttilan kuiduttaminen

Nyt meidän katu on sitten kuidutettu. Tein ensimmäisen kuitutilauksen Elisalle muistaakseni vuonna 2008. Vastaus tuli muutaman viikon päästä ja kommentti oli lähinnä että alueella ei ole kuituyhteyden vaatimaan valmiuskuitua. Eikä sellaista ole mitään suunnitelmaa edes tehdä. Kirjoitin aiheesta Liikenne– ja viestintäministeriöön (LVM). Ihmettelin miksi kerrostaloihin saattaa tulla 2-3 operaattorin kuidut mutta omakotitaloaluetta ei  kuiduteta. Sain liikenne ja viestintä ministeriöltä ihan hyvät ja kannustavat kommentit, mutta eivät hekään voi operaattoria pakottaa. Olin yhteydessä myös DNA:n ja Soneraan, mutta molemmat totesivat, että on Elisan aluetta ? (ovatko operaattorit sopineet jonkin aluejaon keskenään).

2009 alettiin restauroimaan Marttilassa Helsingin energian toimesta sähkö liittymiä, jotka oli rakennettu perinteisesti puisten tolppien varaan. Elisa oli käyttänyt samoja tolppia vuokraten niitä Helsingin energialta.  Elisa oli siis pakotettu restauroimaan myös oman infrastruktuurinsa. Hämmästyksekseni huomasin, että Elisa teki restauroinnin käyttäen perinteistä kuparikaapelia. Olin taas yhteydessä Elisaan he sanoita, että kylällä ei ”todennäköisesti” ole kysyntää / halukkuutta kuituun. ”Koko kylähän on täynnä mummoja”. Elisa myös vetosi siihen, että yhteydet (kuparissa) pitää irtisanoa 6kk ennakkoon, joten prosessia ei enää keretä aloittaa kadulla, jota jo restauroitiin. Onneksi ei ollut katu, jolla asun. Kommentti herätti vähän toiveita. Kupari kaapelit asennetaan asukkaalle ilmaiseksi, mutta kuidun vakiohinta oli 1850 €. Olin lukenut, että monelle verkon restaurointialueelle operaattorit ovat vieneet kuidun alennettuun hinta.

Kuvassa jakokaapin asennus vielä kesken (2010)

Tämä kun on Viestitien asennusten aikaa 2011. Oikealla on sähköpuolen jakokaappi. Johtimet menevät keltaisiin (sähkö) suojaputkiin. Vasemmalla on puhelinjohtojen jakokaappi.

Kuva kuparijohtimien jakokaappi (2011)

Kuva Korsutien jakaapista.

Vamis jakokaappi

Vääntäminen jatkuu…

Uudistin kuitutilauksen ja vein asian Länsi- Helsingin omakotiyhdistyksen kokoukseen kokoukseen. Saimmekin poliittisesti korrektin vastauksen, mutta ei tässäkään kuitua luvattu. Omakotiyhdistyksen jäsenet eivät myöskään oikein ymmärtäneet kuidun merkitystä. Suunnilleen puolet ei ollut kiinnostunut. 1/4 olisi ottanut ja 1/4 olisi ottanut jos hinta olisi ollut riittävän edullinen. Kirjoitin myös valtakunnallisen yhdistyksen hallituksessa oleville henkilöille. Toivoin että yhdistys laatisi julkilausuman ja alkaisi ajaa tasa arvoa myös omakotialojen kuiduttamisessa. Kaupungissa kerrostaloon saattaa mennä usean operaattorin kuidut, mutta omakotitaloaluille ei yhtään. Suomessa on myös hyvin erilaisia käytäntöjä alueellisesti. Jossakin kuidun voi saada liittymällä kuituosuuskuntaan 100-200 € kuluilla. Joillakin aluilla puhelinyhdistykset (lähinnä Finnet ryhmään kuuluvat) ovat aktiivisesti asentaneet kuitua. Lähinnä tuntuu, että juuri valtakunnalliset operaattorit Elisa, Sonera ja DNA ovat olleet nihkeimpiä kuiduin suhteen muihin, kun kerrostaloihin. Vaikka ajatusta julkilausumasta ei täysin tyrmätty tuntui, että yhdistyksessä ei ollut henkilöitä, jotka olisivat ymmärtäneet kuidun hyötyjä. Monet yhdistyksen päättäjät näkivät kuidun jotenkin luksustuotteena, joka vain tuo ei toivottuja kuluja omakotitalouksille. Ehkä ongelma oli, että yhdistyksen päättäjissä ei ollut tietoliikenne ja IT- alan asiantuntemusta. Yhdistys ajaa omakotiasujan kannalta monia tärkeitä asioita aina verotuksesta energia ratkaisuihin. Jostain syystä kiinteistöautomaatio (=älykäs talo) ja omakotiasujan tietoliikenne ratkaisut, jotka ovat älykkään talon ytimessä ovat yhdistykseltä lähes täysin unohtuneet.

Elisan vastaus Länsi- Helsingin omakotiyhdistyksen kokoukseen.

Kommentit ovat poliittisesti korrektia, mutta tosiasia on että kuparin kapasiteetti ei todellakaan riitä pitkälle tulevaisuuteen kuten kirjeessä väitetään. Teoriassa 100 M voitaisiin tuoda vielä kuparia pitkin, mutta tämä vaatisi VDSL- aktiivilaitteiden tuomisen kylälle, koska 2 km matka keskukseen on liian pitkä VDSL- yhteydelle. Minne aktiivilaitteet sijoitettaisiin, koska kylmiin kytkentäkaappeihin niitä ei voi sijoittaa. Tilanne on tältä osin muuttunut VDSL- päätteet voisi todellakin tuoda asuinkaduille tuomalla VDLS- keskitin artikkelin alussa valokuvassa olevaan jakokaappiin. Tämä toki vaatisi kuidun tuomisen jakokaappiin, mutta mahdollistaisi 50-100M yhteyden kuparin yli kadun taloille. Esimerkiksi Ericssonilla on tällainen malli EDA 1200

Ei tästä kovin varma olo tullut. Aloin selvittää mitä vaihtoehtoja olisi tuoda nopeampi yhteys kotiin kun 24/3 (joka käytännössä on 12/2). G.bond- tekniikalla olisi päässyt ehkä 24/4 (siis oikea tehollinen nopeus). Lähes tupla hinnalla, mutta siitä nopeamman yhteyden saaminen olisikin ollut sitten lähes mahdotonta. VDSL- tai vastaavat tekniikat olisivat pois laskuista, koska kuparin pituus lähimpään keskukseen on yli 2 km.

Keskustelin myös yhden kaverin kanssa, jolla oli yhteyksiä Elisaan. Hän oli myös samaa mieltä, että kuidun saaminen on epätodennäköistä, koska ihmiset eivät osaa kaivata / vaatia vielä kuitua. Tänä päivänä ei ole edes vielä palveluita, jotka vaatisivat toimiakseen yli 8megan nopeuden. Myös Elisan intresseissä on saada kupari verkkoa käytettyä vielä muutama vuosi. Ehkä ajatuksissa operaattoreilla on toive, että osa kuitu toiveita tulee täytettyä langattomilla tekniikoilla. Itse en siihen usko. Todennäköisesti langaton tulee jatkossa olemaan täydentävä palvelu ja täysmittainen Internetin hyödyntäminen tulee vaatimaan kuidun.

Yllättävä käänne

Olin jo lähes unohtanut koko episodin ja uskoin, että kuitua ei tule ainakaan muutamaan vuoteen. Suunnittelin muita ratkaisuja joiden avulla kuparista saisi vähän enemmän potkua. Elisalta tulikin vahvistuskirje yli kaksi vuotta vanhaan talokuitu- tilaukseeni!  Kirjeessä kerrottiin että kuitu toimitetaan 15.8.2011 hintaan 900€. Tästähän kuidun tuominen myöhästyi (tämä oli tosin Helsingin energiasta ja/tai urakoitsijoista johtuva viivästys) siten, että valmis ja toimiva kuitu yhteys oli käytettävissä vasta 1.12.2011.

Vahvistus Elisalta

Ilmoitus Elisalta

Oheinen kirje oli ainoa viesti Elisalta jossa oli jotain tietoa kuituliittymästä. Itse en saanut kirjettä olenkaan (tämä kappale on naapurin) vaan ainoastaan lyhyen vahvistuksen tuotteen tilauksesta. Tilauksen tein Saunalahden www- sivuilla. http://saunalahti.fi/omakotitalo/

Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla kuvaa.

Kuvat on otettu puhelimen kameralla. Sen vuoksi laatu on  huono. Olen kirjoittanut tuonne väleihin punaisella muutaman kommentin lupausten pitämisestä ja muista tapahtumista jotka liittyvät kirjeessä oleviin tietoihin.

Rakentaminen

Rakentaminen alkoi 20.9.2011. Tietenkin seurasin sitä, kun pikku poika jonka lelua rakennetaan silmien edessä 🙂

Kaapelit kaivetaan jalkakäytävän alle

Rakennustyyli oli aika mielenkiintoinen. Ensin kaivettiin n. 6-12 metriä auki. Nykyiset johdot järjesteltiin. Kaivannon pohjalle n. 1-1,5 metrin syvyyteen laitettiin sähköjä varten 5-7 keltaista putkea ja puhelin / kuitua varten yksi punainen putki. Tämän jälkeen tehty pätkä peitettiin ja tiivistettiin jyrällä. Mitään liitäntöjä taloille tai puhelinpylväille ei tässä vaiheessa tehty.

Liittymäputket talolle

Valopylväille ja talo liittymille kaivettiin sitten myöhemmin kuopat tarvittaviin kohtiin putkien päälle. Mitään liitäntäkaivoja ei käytetty, mitä olen ulkomailla nähnyt myös sivukaduilla.  Tarvittaviin putkiin tehtiin reiät ja niistä pujotettiin aina kyseisessä kohdassa tarvittava kaapeli. Hiekan valuminen putkiin estettiin muovi levyillä, jotka asetettiin putkien reikien päälle ja tämän jälkeen heitettiin hiekkaa päälle. Ilmeisesti tätä pidetään taloudellisesti järkevänä, koska noita liitoksia on tarvetta hyvin harvoin muuttaa.

Kannattaako kuidun ottaa nyt vai myöhemmin ?

Jos ei nyt kuitua ottaisi, niin myöhemmin tilatessa joutuu kaivamaan talon kohdalta ainakin tämän liityntä kaivannon auki ja asfaltoimaan kohdan uudelleen. Jos liittymä maksaa restauroinnin aikana sen 900 €, niin jälkiasennus maksaa 1850€ + kadun aukaisi (voi maksaa yli 1000€, kun huomioidaan kaivaminen + asfaltointi). Tämä lisäksi pitää kaivaa ja putkittaa reitti pihan alueelta. Lopuksi tarvitaan vielä läpivienti seinään. Näistä kaikista voi tulla lisähintaa jopa 2000 €. Olisi ollut aika hullua jättää tarjous nyt ottamatta, kun kuluja tulee vain 950 € . (Helen kaivoi ja putkitti tontin alueen ”ilmaiseksi”) kun myöhemmin tehtynä kuluja voi tulla 1850 (liittymän+asennus+päätelaite) + 2000 (putket, asfaltointi ja kaivaminen)= 3850 €. Hinnat ovat toki aika hatusta vedettyjä, mutta varmasti suuntaa antavia, koska ne riippuvat siitä miten paljon voi / haluaa tehdä itse. Kotitalousvähennystä sai 270 € tuosta 900€ summasta. Tästä tuli Saunalahdelta erillinen kirje helmikuussa 2012.

Putkien kaivaminen pihalle alkaa

Kuvassa kaivaminen on juuri alkamassa. Työmiehet mallaavat putkien reittiä kadulta uudet mittakeskuksen alle.

Päätettiin, että vedetään kuitenkin tien kautta, koska muuten nurmikko olisi kärsinyt melkoisesti. Pikku kaivurin ja kolmen miehen tiimiltä hommaan meni ”tehollista” työaikaa vajaan tunnin verran. Sitten jäätiinkin odottamaan sähkö ja kuitu asentajia.

Sähköjohdon tuonti

Putkiin pujotettiin samalla sekä sähköjohdot, että kuidut. Johtojen veto meni yllättävän nopeasti kahden miehen porulta. Apuna käytettiin autoa, jossa oli kela teline + moottorilla varastuttu kaapelin veto/työntö- laite. Kun kaapelit oli asennettu alettiin heti peittää liitäntä kaivantoja sekä asfaltointi- työt.

Kuidun tuonti

Sähkömies toi kuidun sisään sähköpääkeskukseen samalla, kun sähkön pääsyöttölinjan. Kuitu jätettiin kiepille uuden ryhmäkeskuksen IT- osaan.

”Tekninen” tila

Koska rintamamiestaloissa ei yleensä ole ns. teknistä tilaa. Hankimme sähköpääkeskuskaapin, jossa on _riittävästi_ tilaa moduuleille (105 kpl), joista täytettiin n. 40 kp. Kaapin alaosassa on tilaa verkon aktiivilaitteille mm. kuitupääte, kaapeli TV- muunnin ja verkkokytkimelle.

Vanha keskus

Vanhan keskuksen takaa paljastui oikein mukavat asbestilevyt joiden purkaminen toi hankkeeseen taas lisää kuluja ja haasteita. Näitä käytettiin sähkömiehen mukaan lähes kaikissa 50-70 luvun sähköpääkeskusten taustoissa.

Uusi keskus

Uusi keskus on huomattavasti siistimmän näköinen. Siinä on myös ovi joka peittää keskuksen kokonaan. Alla on IT- kaappi osa johon myöhemmin asennettiin kuitupääte.

Sähkön ”yliheitto”

Sähkön kytkemissä oli omat haasteensa. Normaalissa tilanteessa maakaapeli olisi kytketty seinällä olevaan vanhaan sähköjen sisäänvientiin. Minä en tätä kuitenkaan halunnut, koska a) vanha keskus oli vanha ja liian pieni b) minulla ei ollut järkevää paikkaa kuitupäätteelle samassa paikassa, josta sähköt tuotaisiin sisään. Siksi päätin hankkia edellä mainitun yhdistelmäkeskuksen. Valmistajan tiedot: Ryhmäkeskuksen valmistaja

Vanha ja uusi keskus yhdistettiin (3x16A syöttö) ja suurin osa lähdöistä siirrettiin uuteen keskukseen. Kun sähköt liitetään uuden keskuksen syöttöön, niin yhteys vanhaan keskukseen voidaan katkaista ja viimeiset lähdöt voidaan purkaa vanhasta keskuksesta. Tämä ei mennyt suunnitelman mukaan koska Helsingin Energia oli niin joustamaton, että vanha mittari piti ensin purkaa ja sitten vanha sähkömittari siirrettiin uuteen mittakeskukseen. Tämän jälkeen Helsingin Energian urakoitsija suostui vasta tuomaan / vaihtamaan mittarin. Tästä seurasi 3-4 tuntia turhaa työtä, mutta eihän tällä ole väliä, kun asiakas maksaa. Mitään kätevää ja aikaa säästävää yliheittoa ei voinut tehdä. Toinen ”kukkanen” oli, että minun piti allekirjoittaa uusi sähkösopimus. Vaikka tästä ei mitään kuluja tullut, niin energialaitos halusi päivittää sopimuksen, kun minulle tuli uusi mittakeskus ja mittari. Vanhassa sopimuksessa energia laitos vastaa linjasta seinään asti. Kun taas uudessa mallissa tontin osuudella oleva kaapeli on asiakkaan vastuulla. Tilanne on vain siitä huvittava, että kadulla kaikilla muilla on vanha sopimus, koska mittaria/keskusta ei uusittu. Myös mittarin kanssa oli huvittava yksityiskohta. Mittari ei ole etäluettava vaikka on uusi !! Miksi näin vaikka puoleen Helsingin kiinteistöistä on jo vaihdettu etäluettava. Mitä järkeä on vuoden sisällä taas vaihtaa mittaria etäluettavaan ? Energia laitos ei vastannut tähän kysymykseen, mutta väliäkös tuolla kun asiakas taas maksaa. 

Kuidun hitsaamista

Marraskuun lopulla hitsattiin kuitua Mottitiellä kahdessa kohdassa. Toinen oli tavanomainen jakokaappi ja…

Kuidun hitsaaminen

toinen alemmassa kuvassa oleva ”murkula”, jossa runkoyhteys tuodaan kaapilta ja jaetaan talojen liittymä johtoihin. Tämä jatkosrasia jätettiin maan alle. Muutosten tekeminen tuohon ”murkukaan” on kyllä sitten aika hankalaa, kun se pitää kaivaa sitä varten aina maasta ylös. Itse kuitujen yhteen hitsaaminen tuntui olevan aika työläs operaatio, koska siihen meni yhdeltä mieheltä varmasti yli kahdeksan tuntia.

Kuidun jatkosrasia

Kuitupääte

Kuitupääte asennettiin 1.12.2012. Hommassa meni ehkä 1,5 tuntia. Pääte oli Inteno FG101. Kritisoin valintaa siinä mielessä että on jo valmiiksi ”vanhaa” tekniikkaa, koska sen huippunopeus on 100M. Minusta uusiin kohteisiin pitäisi valita laite joka kykenee 1G nopeuksiin (esimerkiksi Intenon XG6746.), jotta päätelaitetta ei tarvitse tulevina vuosina heti uusia. Lisäksi Wlan on mallia  54Mbps (802.11g) joka on siis vain puolet laitteen maksinopeudesta. Kun huomioi, että tehollinen nopeus on yleensä alle puolet ”luvatusta”, niin tuolla Wlanilla pääsee vähän yli 20M nopeuteen, joka alle 1/4 linjan nopeudesta !

Itse käyttöönotto oli suoraviivainen. Purkki oli ilmeisesti sillatussa tilassa ja jakoi suoraan netin virallisia IP- osoitteita. Purkin mukana tuli tarra jossa SSID- tunnus sekä salasana Wlan- salaukselle. Intenon hallinta liittymään en päässyt vaikka asetin koneeseen manuaalisesti IP- osoitteen luokasta 192.168.1.x / Intenon hallinta IP olisi ollut 192.168.1.1. Siinä mielessä ja ihmetyttämään että miten vaihdan vaikka SSID- tunnusta ? Kaipaisin myös kiinteitä IP:tä mutta niitä ei taida Saunalahden talokuituun saada. Tähän mietin nyt vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista kerron myöhemmin.

Inteko kuitupääte

Liittymän ominaisuudet

Alussa liittymään on kytketty Elisan 100/10 yhteys sekä kaapeli TV. Olisin halunnut ottaa myös VOIP:n käyttöön (johon oli liitännät Intenossa), mutta Elisa + Saunalahti lopettivat lähes samaan aikaan VOIP- palvelunsa

Mitä Elisa/Saunalahti olisi voinut tehdä toisin

Olen myös tämän ”projektin” tiimoilta miettinyt miten operaattorin olisi kannattanut toimia. Tässä muutamia ideoita.

a) Markkinoida > Tehdä ainakin esite kuidun hyödyistä ja jakaa se alueen kaikkiin taloihin
b) Verkkosuunnittelija ja/tai operaattorin edustaja olisi voinut kiertää talolta talolle ja kertoa kuidusta, eri mahdollisuuksista ja liittymän ominaisuuksista
c) Tiedottaa huomattavasti paremmin etenemisestä ja myöhästymisten syistä yms.

Apuja kuidun saamiseksi

Ensimmäinen konsti on tehdä lista ja käydä ovelta ovelle kysymässä kiinnostusta kuituun. Jos kiinnostusta kertyy riittävästi tämän listan voi sitten toimittaa operaattoreille. Tämä saattaa lisätä operaattorin kiinnostusta kuidun rakentamiseen. Jos on aktiivisuutta ja riittävästi halukkaita, niin kannattaa laittaa pystyyn osuuskunta !!

http://www.olka.fi/

Liikenne ja viestintäministeriön kuitu- mainos

Varsin tuo lehmien lypsyrobotti on tärkeä kun asuun näin Helsingin esikaupungissa 🙂

Liikenne ja viestintäministeriön perustelua kuidulle

Tarjonta

Isoista operaattoreita vain Sonera tuntuu olevan tällä hetkellä aktiivinen kuidun tarjoaja. Ainakin jos katsoo markkinointi ponnistuksia. Seka Elisan/Saunalahden, että DNA:n suunnalla on aika hiljaista.

http://www.sonera.fi/nettiyhteydet/laajakaistat/oletko+onnenpekka?cmpid=1095

Toki muiltakin operaattoreilta löytyy aiheesta jotain:

Elisa: http://www.elisa.fi/kiinteistoille/
Saunalahti taloyhtiölle:  http://saunalahti.fi/internet/huoneistokaista/ominaisuudet.php  ja Omakotitaloille: http://saunalahti.fi/omakotitalo/
DNA: https://www2.dna.fi/rakentajille
Finnetillä on hyvin kirjava valikoima kuitutarjontaa, mutta tämä riippuu hyvin paljon minkä Finnet- operaattorin alueella sattuu asumaan. Tässä esimerkki aktiivisesta Finnet operaattorista. http://www.omakuitu.fi/

Omakotiliitto

On aktivoitunut tänä vuonna (2013) aiheesta. Liitto on tekemässä Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa opasta, jossa on ohjetta millä keinoilla voi saada kuidun omalla asuinalueelleen. Vaihtoehdot ovat joko painostaa operaattoria (kerätä nimilistä) tai perustaa kuituosuuskunta. Oppaaseen tulee ohjeita ja esimerkkejä miten kilpailuttaa eri tahoja sekä miten kuituosuuskunta kannattaa organisoida. Tästä laitan tietoja enemmän, kun opas valmistuu. Näillä näkymin tämä tapahtuu syksyllä 2013.

http://www.omakotiliitto.fi/

Liikenne- ja Viestintäministeriö

Sivu 17 on käsitelty Pitäjänmäen / Marttilan tilannetta. Samassa yhteydessä on viittaus Omakotiliiton hankkeisiin.

Lainaus: ”Esimerkkitapaus helsingin Pitäjänmäestä kertoo juuri tästä
ongelmasta. Operaattori uusi pientaloalueella kulkevia
vanhoja kuparikaapeleita. Alueen laajakaista-asioihin
perehtynyt omakotiasukas kummasteli, miksi vanhoja
kaapeleita ei korvata saman tien uusilla, jo nyt 100
megan nopeuksiin yltävillä valokuitukaapeleilla.
vastaavia esimerkkejä löytyy varmasti muistakin kaupungeista.

Operaattoreilla ei aina ole kannustetta rakentaa
pientaloalueille uusimpia ja nopeimpia yhteyksiä, sillä
näitä alueita voi olla haastavaa saada riittävästi tilaajia
esimerkiksi kerrostaloalueisiin verrattuna.
Kerrostalossasaavuttaa saman tien kymmeniä ihmisiä, omakotitalossa
vain muutamia, vastaa viestintämarkkinat-yksikön päällikkö
Olli-Pekkarantala liikenne- ja viestintäministeriöstä. ”

http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2497096&name=DLFE-19718.pdf&title=Kide-raportti_2013

Uusia ja keveitä kuidun veto menetelmiä tulee Suomeen

Onneksi myös Suomessa aletaan ottaa käyttöön uusia menetelmiä kuten Matala-asennusmenetelmä, joka säästää aikaa ja ympäristöä, sillä satoja metrejä telekaapeleita voidaan asentaa parissa päivässä. Tässä menetelmässä katuun sahataan 30-40 cm ura johon laitetaan valokuitukaapeli. Menetelmää on käytetty Ruotsissa jo pidemmän ajan. Jostain syystä Suomessa on oltu konservatiivisia ja kuviteltu, että routa rikkoo kaapeli.

Linkki Helsingin Sanomissa olleeseen juttuun aiheesta:  Matala asentaminen

Käänteet syksyllä 2013

Omakotialueet ovat jäämässä väliinputoajiksi laajakaistakehityksessä. Operaattorit vetävät mielellään valokuitua kaupunkikeskustoihin, joissa asiakkaita on paljon. Syrjäseuduilla rakentamiseen saa julkista tukea. Viestintäministeri Pia Viitanen esittää pohdittaviksi osuuskuntien perustamisesta puutteeseen.

Linkki juttuun: Osuuskunnat

Kategoria(t): Tietoliikenne | 14 kommenttia