Rintamamiestalon vintin ja katon remontti

Aloitus

Rempppa aloitettiin jo 2011, mutta kirjoittelin sen pääkohdat nyt ylös muistoksi remontista ja dokumentiksi kiinnostuille, jos vaikka omalle kohdalle sattuu samanlainen urakka. Kertomus on myös hyvä opetus millaisia ongelmia 60-80 lukujen välissä tehdyt ”korjaukset” ovat saattaneet saada aikaan. Ilman että rakenteita purkamalla voi nähdä mitään ongelmia. 2011 jälkeen on tehty myös verannan ja eteisen remontti, mutta niistä kirjoitan pääkohdat vähän myöhemmin.

Kaikki alkoi talvella 2011, kun ihmettelimme kuvan osoittamaa vanaa savupiipun kyljessä. Itse asiaa vähättelin, koska vintillä ei näkynyt mitään sekä mitään muita merkkejä kosteusvauriosta ei ollut. Päätimme kuitenkin, että teemme varmuuden vuoksi suuremman remontin koska halusimme myös hieman lisää huonekorkeutta.

Vertailimme eri firmojen hintoja urakasta. Valinta ei osunut edullisimpaan vaan valintaa vaikutti kokemukset, joita kuulimme vanhempieni vastaavasta projektista. Projektiin valittiin rekentajaksi  Prima Oy.

Se ”kuuluista” vana

Mitä haluttiin saavuttaa

Heti alussa asetettiin tiettyjä tavoitteita. Näitä ovat muun moassa a) Uusi (hyvin tuulettuva) katto b) Hengittävä rakenne ilman muovia !! c) Sähköjen uusiminen d) Ilmastointi koko taloon e) valmius vesikeskuslämmitykseen (yläkertaan)  sekä huonekorkeuden nosto. Se miten näihin päästiin selviää sitten jutussa myöhemmin.

Takahuoneen purku

Yläkerrassa oli uskomaton määrä tavaraa. Koska vintti oli jaettu kahteen osaan aloitimme purun taka huoneesta (väliovi suljettuna). Purkaminen kävi yllättävän nopeasti. Neljä henkilö oli purku porukussa ja yksi vastasi huollosta 🙂

Lautojen ja purun ja muun roskan määrä oli yllättävän suuri. Yksi jätelava ei olisi riittänyt ellemme olisi heti alussa päättäneet laittaa osaa laidoista kiertoon (=saunapuiksi). Ehdottomia varusteita oli suojapuku ja hengityssuojaimet, koska pölyn määrä oli melkonen. Kahden huoneen purkaminen kesti kolme päivää. Takahuoneen rakenne oli terve. Huoneessa oli käytetty eristeenä lähes kaikkialla purua (paitsi ohut kerros pinnassa johon oli laitettu ohut styrox kuvio kattolaatta).

Takahuoneen purkua

Etuhuoneen purku

Etuhuoneessa oli vielä yhä aika paljon tavaraa. Sen poistamisessa oli on työnsä. Samalla rakennettiin sulku avoimeen rappukäytävään, jotta pöly ei pääsisi vapaasti alakertaan. Purkaminen eteni nopeasti alkaen katosta. Kun päästiin pintaa syvemmälle materiaa valinnat alkoivat epäillyttää. Katossa oli yleisesti ottaen seuraava rakenne sisältä ulospäin: styrox koristelevy, kovalevy, alumiini folio (reikäinen), villa, toinen alumiini folia, 1 cm ”tuuletusrako”, kattolauta, huopakatto, rakennusmuovi ja peltikatto. Joissakin kohtiin oli myös villan sijasta purua, koska ilmeisesti villa oli jossain vaiheessa loppunut.

”Yllätys”

Ei tätä voine edes pitää yllätyksenä kun huomioi edellä kuvatun rakenteen. Voinee sanoa, että katosta oli lähes 80% lahonnut 1/5 ja tietyiltä alueilta niin pahasti, että kattotuoleistakin oli lahonnut jo puolet pois.

Seuraava kuva ovat etuhuoneen katosta.

DSC02774

Onni tässä onnettomuudessa oli, että vauriopaikka oli kahden muovin välissä uloin ja sisin, joten huoneilmaan ei ilmeisesti ainakaan suuremmassa määrin päässyt mitään haitallista. Ainakaan mainittavia hajuhaittoja ei nenään tullut. Kellon alla oleva vana oli ainoa, merkki kosteudesta. Vanan oli kuvitellut johtuneen siitä, että piipun päällä ei ollut hattua.

Koska kattotuoli oli muutenkin ajateltu purettavaksi, niin pilaantuneen katon purusta ei sinänsä tullut enempää kustannuksia. Jos remontti olisi ollut suunniteltu ja budjetoitu kevyemmäksi. Olisi näin pahan lahon löytyminen laittanut budjetin ja aikataulun uusiksi.

Löydökset

Perimätieto kertoi, että edellinen isäntä oli osallistunut asekätkentää. Sodan jälkeen pelättiin, että Venäläiset yrittävät rauhansopimuksesta huolimatta miehittää Suomen ja tämän takia kätkettiin aseita sissiarmeijaa varten enemmä tai vähemmän järjestäytyneesti.  Aseita ei vintin fylleistä löynyt, mutta muutamia sotilasaseiden ammuksia oli jäänyt väliohjan puruihin. Paukut siirtyivät henkilölle, jolla on luvat kunnossa. Voisihan noista ammuksissa tehdä (tyhjennettynä) jossain vaiheessa vaikka asekätkentätaulun yläkerran seinälle

Tietoa asekätkennästä

Ilmastointi

Ilmastoinnin suhteen oltiin alussa vähän kahden vaiheella. Parantaako painovoimasita ilmstointi vai tehdä remontin yhteydessä koneellinen ilmastoini. Aika nopeasti päädyttiin ilmastoinnin täydelliseen uusimiseen, kun todettiin yläkerrän puulattian kunto, niin ei jäänyt epäselväksi että sekin piti purkaa. Samalla tuli hyvä mahdollisuus vetää välipohjaan sähköjen, ilmastoinnin ja vesikeskulämmityksen putkistot.

Ilmastointi putkeksi valittiin Valloxin Blue Sky- malli, joka on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa asentaa (varsinkin amatööriltä) itse. Blue Sky muodostuu kahdesta ilmanjakolaatikosta, josta 70mm kaksikerroksiset muoviputket menevät suoraan venttiililiitoksille. Ilmanjakolaatikoissa on myös äänenvaimennuskerro. Silti laitoin vielä toisen äänenvaimentimen kanaviston ja ilmanvaihtokoneen väliin.

2012-09-28-075_1

Lisää tietoja Blue Sky- ilmastointi putkesta.

Itse ilmastointilaitteen valinta olikin sitten kimurantimpi juttu. Lämmön talteen otto kennolla (LTO- kenno) varustetut mallit maksoivat 800-2500 €, kun taas PILP (poistoilma lämpö pumppu) mallit maksoivat 5000-8000 €. Koska talossa ei vielä ole vesikeskuslämmitystä niin vettä tuloilman lämmitykseen käyttävät mallit eivät tulleet kysymykseen mikä vähensi vaihtoehtoja kauralliseen. Myös laitteiden hinnat olivat aika suolaisia. Talossa on siis suora sähkölämmitys ja ilmalömpöpumppu (ILP) jolla tuotetaan 2/3 talvikauden lämmöstä. Myös takkaa käytetään satunnaisesti talvela. Aika pitkän vertailun ja pähkimisen tuloksena PILP:si valittiin kotimaisen pienen valmistajan laite. MerAir 15C oli hinnaltaan ja omimaisuuksiltaa hyvä. Laitteessa oli kaikki toivotut ominaisuudeet eli ilmastointi, lämmön talteenotto, jäähdytys ja ILP:tä ja takalta tulevan lämpimän ilman kierrätys mahdollisus koko asuntoon. Nämä jäivät ennen lämmittämään pistemäisesti olohuonetta, kun talon toisessa ääripäässä piti pitää sähköpatteria päällä.

Tietoja MerAir PILP- laitteista

PILP, äänenvaimentimet ja ilmanjakolaatikot veivät toki aika paljon tilaa, mutta niille järjestettiin tila savupiipun ja lappeen välille. PILP- laitteita käyttäessä pitää kiinnittää huomiota ääneneristykseen, koska laitteesta lähtee enemmän ääntä kun perinteisestä LTO- kennolla varustetusta ilmanvaihtolaitteesta. Tuloimaputken lisäksi pitää myös eristää hyvin poistoilmaputki, koska ilma on siinä kylmempää, kun tavallisessa ilmanvaihtolaitteessa. Jos eristystä ei laiteta tämä voi aiheutaa ei toivottua kondensoitumista.

Sähköt, Internet, kaapeli TV ja valmius vesikeskuslämmitykselle

Sähköt vedettiin täysin uusiksi. Yläkerrassa oli muutenkin talon vanhimmat linjat, joka oli tehty metallipäälysteisestä johdosta. Kaikki linjat upotettiin ja asennukset tehtiin vetämällä putkiin yksittäiset ML- kaapelit. Putket olivat 20mm paksuisia. Myös Ethernetille, kaapeli- TV:lle savu ja liitetunnistimille tehtiin omat vedot uudelle sähköpääkeskukselta.

Uuden sähköpaakeskuksen, kaapeli TV:n ja kuidun tuomisesta on oma bloki- kirjoitus: http://bloki.musku.net/2012/01/26/marttilan-kuiduttaminen/

Vetojen määrässä säästettiin sillä, että katkaisimet toteutettiin langattomasti Z-wave tekniikalla. Valoja voidaan ohjata siis paikallisesti (Z-Wave katkaisimilla) ja www- sivuilta netin kautta. Ohjaukseen voi käyttää älypuhelinta, tablettia tai PC:tä.

Vaikka vesikeskuslämmityksen toteuttaminen jää siihen vaiheeseen, kun kellari remontoidaan. Laitettiin yläkertaa jo valmius vesikeskuslämmitykelle. Vetämällä valmiiksi suojaputket pattereille. Nykyiset öljytäytteiset  sähköpatterit on ajateltu siirrettävän siinä vaiheessa mökkikäyttöön.

Lattia uusiminen

Vanha lattia oli niin huonosti tehty, että sitä ei olisi saanut narisemattomaksi / tasaiseksi järkevällä työmäärällä. Purut lattian alla olivat vähän painuneita. Tilalle laitettiin selluvillaa, kun kaikki sähkö, ilma ja vesiputket oli asennettu. Tämän jälkeen laitettiin ilmansulkupaperi, joka teipattiin / liimattiin yhtenäiseksi seinien ja katon paperien kanssa. Lattian pintamateriaalia mietittiin monta kertaa. Mietinnöissä oli  lattialastulevy + laminaatti ja kovapuupinta. Valinnassa päädyttiin kuitenkin traditionaaliseen mänty lautalattiaan, jonka leveys on 120 mm. Pitkä käsiteltiin Osmon valkealla lattiavahalla.

Lattiaa

Seinät

Päätyseinät olivat itseasiassa ainoa mihin jäi vanhat seinät pystyy, koska uusi katto oli vähän eri korkeudessa, kun vanha piti yläosat rakentaa tiiviiksi, jotta saatiin yhtenäiset kotelot selluvilla puhallusta varten. Koteloiden rakentaminen oli melkoinen palapeli. Kotelot tehtiin 25 mm Runkoleijonalevystä. Levyn sahaaminen on aika mahdotonta millään manuaalisella vehkeellä. Sirkkelillä tehtiin suuremmat palat ja pieniä sahattiin, jopa jiirisahalla. Levyä koneella sahatessa pölyn määrä oli melkoinen. Polyuretaani osoittautui erinomaiseksi liimaksi, jolla Runkoleijonan (puukuitulevy) palat saatiin liimattua kotelon muotoon. Sivuseiniin laitettiin kattotuolien sivussa olevien pysty kannattiem taakse puukuitulevy, joka kiinnittettiin koolaukseen 40mm niiteillä sivu ullakolta päin (joka jää kylmäksi, koska on epäkäytännöllisen matala hyödynnettäväksi). Uloimmaksi laitettiin vielä laudat tueksi, jotka naulattiin 90mm nauloilla runkoon. Runkojen leveys oli n. 150mm, mutta niihin tehtiin veilä 50mm levennys jotta koteloon jäisi riittävästi tilaa eristeelle (n. 200mm).

Pinnat tehtiin sivuseiniltä ja yhdeltä päätyseinältä kipsilevyistä. Ajatus oli käyttää enemmäkin kipsilevyä mm. väliseiniin. Aika nopeasti totesin, että kipsilevy on yksi he…tin tuote, kun vanhojen rakenteiden koolijako suoruu on mitä on. Väliseinät ja yksi päätyseinä tehtiin 14mm x 90 mm mänty paneelista, jota oli kyllä huomattavasti helpompi ja mukavampi asentaa kun kipsilevy. Ehkä jopa nopeampaa, kun miettii kipisileyn kanssa tarvittavat saumaamiset ja hiomiset.

Eristeet

Eristeeksi valittiin selluvilla, jonka toimittaja oli Suomen Selluvilla- Eriste Oy. Tarjouksia pyydettiin myös Ekovillalta, sekä Termexiltä. Ekovillan tarjous oli lähellä Selluvillan hintoja, mutta Termex oli selkeästi kalliinpi. Puhallus tehtiin 18.6.2012 ja siinä meni n. 3 tuntia. Mitään muuta eristetta ei edes harkittu, kun oli nähty millaista tuhoa lasi/vuorivilla muovin kanssa oli aiheuttanut. Villan yläkertaan maksoivat n. 1100 €. Mukana hinnassa on sekä puhallettu villa, että päätykolmioiden koteloihin tulleet villanpalat.

Ulkokatto

Ulkotto purettiin siis kokonaan. Niin että vain päätykolmioiden puurunko jäi jäljelle (ulkopaneeli tai koolingit). Myös ikkunoiden paikat muutettiin ja toiseen päätyyn hankittiin yksi uusi ikkuna (vanhat pystyi kierrättämään), koska takaosa jaettiin kahteen osaan. Molemmat lapset saivat omat huoneen ja oman ikkunan.

Prima Oy teki kaikki runkotyöt. Kattotuolit laitettiin kurkihirren päälle. Näin ei tarvittu vaakatukia, jotka olivat vanhassa rakenteessa madaltaneet huoneita. Kattotuolien päälle tuli 25mm puukuitulevu ja rimat ristiin. Rimojen väliin tuli aluskate ja uloinpien rimojen päälle uusi peltikatto.

Huh huh...Aika avaraa _)

Sisäkatto

Kattotuolien alapuolelle tehtiin 50 koolaus, jolla saatiin selluvillalle lisää tilaa. Tämän jälkeen laitettiin ilmansulkupaperi. Koolinkeihin ruuvattiin sitten 22mm paksua valmiiksi pohjamaalattua ulkovuorilautaa. Rakenteeseen päädyttiin siksi, että ei haluttu turhaa tehdä useita pintakerroksia, jotka olisvat vähentäneet huonekorkeutta. Kurkihirren luota jätettiin pari lautaa laittamatta ja ilmansulkupaperiin tehtyjen viiltojen kautta koteloihin puhallettiin selluvilla. Tämän jälkeen puhallusaukot teipattiin hyvin kiinni ja paneeli jatkettiin kurkihirteen asti.

Suurin osa sähköputkista meni lattian kautta, mutta osa rasioidan linjoista meni myös seinissä ja valaistus / anturi- linjoja myös katossa.

Katon kotelin rakentamista verannan kohdalla. Tämä kuva 0n 2013 tehdystä verannan remontista, mutta rakenne on samanlainen, kuin yläkerrassa.

Kääks.. Ylhäältä kaikki näyttää korkeammalta ! Parven rungosta on apua katon tekemisessä.

Kuvassa valmista pintaa toisesta takahuoneesta. Puuta on käytetty, niin paljon kun mahdollista seinissä, lattiassa ja katossa. Pääsyseinä tehtiin kipsilevystä, mutta ovat lähes ainoita seiniä, jotak on tehyt kyseisestä materiaalista.

31303135303539363034333931393335362f3130313531323431363230363539333536

Kategoria(t): Tietoliikenne Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Rintamamiestalon vintin ja katon remontti

  1. Jarno Partanen sanoo:

    Hei,

    Teillä lienee jo käyttökokemusta kertynyt MerAir Pilpistä. Oletteko olleet tyytväisiä valintaan? Itselläni sama pähkäily käynnissä ilmanvaihtokoneen valinnan suhteen rintamamiestalossa ja MerAir kiinnostaisi kovasti.

    • tuokki sanoo:

      Moi,

      Erittäin hyvät kokemukset ovat olleet. Laite on toiminut moitteettomasti. Toimii hyvin yhteen ILP:n ja takan kanssa kierrättäen poistoilman lämpöä taisin tulevaan raittiiseen tuloilmaan. Olen näin saanut näiden pistemäisten lämpölähteiden tuottoa ja jaettua ympäri taloa. Varsinkin remonttien alussa huomasi, että lämpötila erot olivat ilmastoinin ansiosta tasoittuneet talon eri puolilla (kun osa huoneista ei ollut remontointu ja falskasivat kylmää). Myös ilman laatu on parantunut selkeästi. En saanut painovoimaista ilmanvaihtoa oikein toimimaan vaikka uusissa ikkunoissa oli ilmanvaihtoventtiilit ja olin lisännyt hormiin poistoja. Varsinkin VW ja suihkutilat tuppasivat jäämään liian kosteiksi (vaika niissä oli oma hormituuletin). Nyt tätä ongelmaa ei ole.

      Suunnitteluun kannattaa kiinnittää huomioita. MerAirin pieninkin kone on aika järeä keskimääräisen kokoiseen rintamamiestaloon, joten sitä pitää ajaa suhteellisen pienellä teholla. Silti kavat voivat joutua koville ja ilmastoinnin tasapaino suunnitteluun ja säätämiseen kannattaa varata aikaa (+ammattilainen).

      T: Tuomas

  2. Elina sanoo:

    Onpa siellä ollut hurjan näköinen lähtötilanne katon suhteen. Meilläkin on edessä katon uusiminen, mutta toivon, ettei ihan tuollaisia yllätyksiä tulisi eteen. Kuinka kauan remontti kesti?

    • tuokki sanoo:

      Loppujen lopuksi uusi katto saatiin tehtyä (ammattilaisten toimesta) todella nopeasti. Sisäpuoleltahan rakensin sitten huoneet itse. Vaikka alussa ei tiedetty, että 1/3 katosta oli pilalla. Siihen oltiin ”henkisesti” ja taloudellisesti varauduttu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s